Heipodei!
Ootko koskaan ajautunut tilanteeseen, jossa puheenaiheet ovat vaarassa loppua ja tilanne on uhkaavasti muuttumassa sangen kiusalliseksi? Tällaista tapahtuu yleensä porukassa, jossa ihmiset eivät ole aivan niitä läheisimpiä sydänystäviä, joiden kanssa jaetaan ne noloimmatkin jutut. Itse olen joutunut jo muutaman kerran tuon kaamean tilanteen uhriksi. Siinä ei ole oikeastaan kuin kaksi vaihtoehtoa, voit ottaa käyttöön muiden elämä -kortit tai vain uskaltautua syvemmälle. Voit joutua kertomaan tai kysymään jotain sellaista, joka iskee kovan titaanikuoren alle. Erityisesti ME TYTÖT turvaudumme ehkä liiankin usein noihin muiden elämä -kortteihin. Kun ei uskalla tai halua puhua niitä syvällisimpiä asioita tai kertoa mitä oikeasti kuuluu, on helpompi puhua muiden ihmisten elämästä ja heidän ongelmistaan. Siinä kun sitten puidaan toisten elämän solmukohtia, alkaa omakin elämä tuntumaan aikas hyvältä. Vai miten se menikään?
Meidän on usein helpompi puhua toisten ihmisten asioista, vaikka ne eivät mitenkään meidän elämäämme koskettaisikaan. Oman elämän avaaminen voi olla riskialtis tapa aloittaa ihmissuhde tai vain keskustelu kaverin kanssa. Kun otetaan omat ongelmat ja heikkoudet esiin, on se sama kuin ojentaisimme keskustelukumppanillemme sen kaikkein terävimmän miekan, jolla hän voi satuttaa meitä kaikkein eniten. Kertooko muiden elämä -korttien käyttö pelosta puhua vaikeista asioista vai ainoastaan yrityksestä säilyttää uskottava ulkokuori?
Monesti kun puhumme muiden asioista, on meillä tapana tokaista loppuun "eihän se minulle mitenkään kuulu, mutta..." Niin tosiaan, eihän se meille sitten mitenkään kuulu. Jos on oikeasti huolissaan jonkun ihmisen asioista, voisi olla viisaampaa mennä kysymään suoraan itse kyseiseltä ihmiseltä miten hänellä menee. Selän takana asioiden puiminen ei ole kovin kehittävää, vaikka kuinka yrittäisimme uskotella itsellemme, että "en minä millään pahalla".
Huolehditaan toinen toisistamme, mutta ei kierrätetä huolenaiheitamme monen luukun kautta niin kuin valtion virkapaperita. Syvällisistä, niistä oikeista asioista puhuminen ei myöskään ole vaarallista. Oman elämän raottaminen voi viedä ihmissuhteen aivan uusille leveleille.
Ootko koskaan ajautunut tilanteeseen, jossa puheenaiheet ovat vaarassa loppua ja tilanne on uhkaavasti muuttumassa sangen kiusalliseksi? Tällaista tapahtuu yleensä porukassa, jossa ihmiset eivät ole aivan niitä läheisimpiä sydänystäviä, joiden kanssa jaetaan ne noloimmatkin jutut. Itse olen joutunut jo muutaman kerran tuon kaamean tilanteen uhriksi. Siinä ei ole oikeastaan kuin kaksi vaihtoehtoa, voit ottaa käyttöön muiden elämä -kortit tai vain uskaltautua syvemmälle. Voit joutua kertomaan tai kysymään jotain sellaista, joka iskee kovan titaanikuoren alle. Erityisesti ME TYTÖT turvaudumme ehkä liiankin usein noihin muiden elämä -kortteihin. Kun ei uskalla tai halua puhua niitä syvällisimpiä asioita tai kertoa mitä oikeasti kuuluu, on helpompi puhua muiden ihmisten elämästä ja heidän ongelmistaan. Siinä kun sitten puidaan toisten elämän solmukohtia, alkaa omakin elämä tuntumaan aikas hyvältä. Vai miten se menikään?
Meidän on usein helpompi puhua toisten ihmisten asioista, vaikka ne eivät mitenkään meidän elämäämme koskettaisikaan. Oman elämän avaaminen voi olla riskialtis tapa aloittaa ihmissuhde tai vain keskustelu kaverin kanssa. Kun otetaan omat ongelmat ja heikkoudet esiin, on se sama kuin ojentaisimme keskustelukumppanillemme sen kaikkein terävimmän miekan, jolla hän voi satuttaa meitä kaikkein eniten. Kertooko muiden elämä -korttien käyttö pelosta puhua vaikeista asioista vai ainoastaan yrityksestä säilyttää uskottava ulkokuori?
Monesti kun puhumme muiden asioista, on meillä tapana tokaista loppuun "eihän se minulle mitenkään kuulu, mutta..." Niin tosiaan, eihän se meille sitten mitenkään kuulu. Jos on oikeasti huolissaan jonkun ihmisen asioista, voisi olla viisaampaa mennä kysymään suoraan itse kyseiseltä ihmiseltä miten hänellä menee. Selän takana asioiden puiminen ei ole kovin kehittävää, vaikka kuinka yrittäisimme uskotella itsellemme, että "en minä millään pahalla".
Huolehditaan toinen toisistamme, mutta ei kierrätetä huolenaiheitamme monen luukun kautta niin kuin valtion virkapaperita. Syvällisistä, niistä oikeista asioista puhuminen ei myöskään ole vaarallista. Oman elämän raottaminen voi viedä ihmissuhteen aivan uusille leveleille.
Aino
Kommentit
Lähetä kommentti