Siirry pääsisältöön

Totuus satuttaa

Varsinkin totuus, jonka kuule kaikkein lähimmiltä ihmisiltä. Eihän meidän muuten tarvitsisi etsiä sitä viimeistä takaporttia tai tilannetta tasaavaa selitystä, jos se ei satuttaisi. Jos se ei tuntuisi missään, emme yrittäisi pelastaa omaa nahkaamme vetoamalla myötätuntoon tai siihen, että emme ole tienneet jotain, vaikka olisimmekin pyöritelleet juurikin niitä asioita mielessämme kuin loputonta diaesitystä.

 Ajattelutapojen tai tekojensa virheellisyyttä on kuitenkin usein vaikea myöntää. Vaikka jossain syvällä sisimmässämme tunnemme heikkoutemme ja haavoittuvaisuutemme, emme silti anna periksi.


Vahvat näkemykset ja mielipiteet tekevät myös niiden kantajista vahvoja, niin hyvässä kuin pahassa.

Väärässä olemista seuraa nöyrtyminen tai totuuden hylkääminen, koska nöyrtyminen ei kuulu sanavarastoon. Sinä itse päätät!

Olen joutunut nöyrtymään monen totuuden edessä, jotka olen kuullut läheisiltäni. Olen jotunut hyväksymään välillä pitkinkin hampain, että olen väärässä ja minun on muutettava tapojani. Tiedän miltä tuntuu vältellä totuutta, vaikka se huuta joka puolella; tulee vastaan kaupan kassalla ja kailottaa laulun sanoissa, en ole halunnut kuulla. Kaikkein suurin totuus, jonka edessä olen  joutunut opetella polvistumaan, on kuiten vielä paljon suurempi ja sen opettelu on vienyt paljon enemmän aikaa. 

Totuuden, joka sanoo: "Minun armoni riittää sinulle ja sinä riitätä minulle". Vaikka se on maailman kaunein ja ihanin asia, on sen täydellinen ymmärtäminen joskus tajuttoman vaikeaa ja se vaatii paljon nöyrtymistä. Me saamme ja tarvitsemme armoa!

Olen tekopyhä
syntinen kurja yhä
vaikka valosta laulan
on joskus huoneeni pimeä

kosketan patoa valtavaa
"anteeksiantamaton"
sormet seuraa halkeamaa
"anteeksiantamaton"

olen valehtelija
ei valheet valkoisia
voi olla
vaikka niin tahdon uskotella

sormet seuraa halkeamaa
anteeksiantamaton anteeksiannettu on
(KLS. -Anteeksiantamaton)


Ei anneta oman tietämyksemme ylpistää meitä, että olisimme vielä kerran valmiita vastaanottamaan sen kaikkein suurimman totuuden; totuuden, joka ei satuta vaan korjaa ja rakastaa. Muista, että olet valtavan arvokas ja rakastettu!

<3: Aino

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvän ja pahan ristiriita

Miten määrittelet itsellesi hyvän ja pahan, ja kuinka erotat nuo kaksi toisistaan? Luulen, että monet meistä, minä mukaan lukien, määrittelisivät nämä kaksi termiä seuraavalla tavalla. Hyvä: ihmiset, tapahtumat, tekemiset, tunteet ja sanat, jotka tuottavat MEILLE ja LÄHEISILLEMME hyvää oloa ovat hyviä. Paha: ihmiset, tapahtumat, tekemiset, tunteet ja sanat, jotka satuttavat ja tuottavat pahaa oloa MEILLE ja LÄHEISILLEMME ovat pahoja . Alleviivasin edellisistä virkkeistä tarkoituksella pari sanaa. Nuo pari sanaa kertovat hyvin kolkon totuuden siitä, mihin asti sallimme hyvyyden yltää. Asetamme vahvat muurit noiden sanojen ympärille yrittäen sulkea hyvyyden läheistemme ja itsemme keskelle, ehkä tiedostamattammekin.  Jos meidän vastoinkäymisemme olisivatkin jollekin toiselle mahdollisuus kokea onnea ja iloa, emme pidä asiaa hyvänä, tai tilanteesta hyvän löytäminen on ainakin hyvin haasteellista meille. Oletko koskaan erehtynyt hyvän ja pahan suhteen? Oletko joutunut muuttamaan ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

#mitäihmettä#minätäällä

Tarkalleen noiden otsikon sanoin aloitin lokakuussa seikkailuni sosiaalisessa mediassa, kun loin ihka ensimmäisen instagram-tilini. Nyt ajattelin jatkaa valloitustani myös blogimaailman puolelle ja kokeilla vähän rajojani. En ole mikään tietotekniikan ihmelapsi, minkä vuoksi ette varmastikkaan tule kokemaan kovin suuria viboja blogini ulkoasun suhteen, mutta annetaan sanojen puhua puolesta. Nyt kun päästiin heikkouksiini, voisin kertoa vähän minkälainen flikka täällä kirjoittelee ja mitä tuleman pitää. Olen asunut koko pienen ikäni Etelä-Pohjanmaalla pienessä kylässä veljeslauman ainoana siskona. Minulla ei ole mitään sen erikoisempia harrastuksia, mutta olen aina ollut kova ajattelija. Mielestäni kaikella täällä pallolla tapahtuvalla on tarkoituksensa, minkä vuoksi ajateltavaa on riittänyt ja paljon! Erityisesti erilaiset ihmiset ja uskontojen perimmäiset kysymykset saavat aivonystyräni laukkaamaan -haluan ymmärtää kokoajan enemmän tästä kaikesta. Jottei tämä menisi nyt liian syvälli...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tee mitä rakastat, niin rakastat mitä teet

Olen paininut kunnon mattopainia viimeaikoina muutaman kysymyksen kanssa yrittäen selättää ne ja näin löytää vastauksia. Kysymykseni ovat liittyneet vahvasti valintojen tekemiseen ja siihen, mikä on oikea ratkaisu juuri minulle. Olen yrittänyt peilailla tilannetta ja vaihtoehtoja monelta kantilta, ehkä liiankin monelta. Vastaus kysymykseeni oli kuitenkin hyvin yksinkertainen, vei vain hetken aikaa, että löysin sen. Eikö valintaa voida silloin pitää oikeana, jos se tuottaa hyvää oloa niin itselle kuin läheisille ihmisillekin, ja vie sinua kohti tavoitteitasi? Pelko sai minut kuitenkin peilaamaan eri näkökulmia. Pelko siitä, että en osaa enkä riitä. Pelon ja riittämättömyyden tunteet ovat kuitenkin aivan normaaleja, eikä niitä kannata säikähtää liikaa. On hyvä muistaa, että ne ovat monesti vain tilanteen luoman paineen aiheuttamia pakkopaitoja, jotka yrittävät puristaa meidät väsyksiin ja saada luovuttamaa. Pelolle vallan antaminen on vaarallista, se vie ensin pikkusormen ja lopulta...
2 kommenttia
Lue lisää