Siirry pääsisältöön

Lomailujen kautta kohti arkea


Nyt kun sataa vettä ja koulunpenkki odottaa  huomenna lämmittäjäänsä, on hyvä hetki fiilistellä vielä vähän kesää. Tuntuu ihan hassulta, että kesä on jälleen takana päin. Vaikka se kuinka kliseiseltä kuulostaakin, koulun alku tulee joka vuosi ihan puskista. Tämä kesä on ollut kyllä työntäyteinen, mutta olen yrittänyt nauttia pienistäkin hetkistä ja asioista. Hyvää ruokaa, lenkit koiran kanssa, lököily auringossa ja ihan vaan se kun koko perhe on ollut saman katon alla. Ai niin ja onhan tää ollu vähä spesiaali kesä, kun oon aikuistunu ja saanu ajokortinikin. Ensimmäiset blogitekstini syntyivät myös tänä kesänä, vaikkakin vähän hitaalla temmolla. Olen myös oppinut paljon itsestäni ja siitä kuinka jokaisen meistä on luotava aivan oma polkunsa. Jos aikoo seurata muiden jälkiä, voi jäädä monta asiaa oppimatta ja kokematta. Omasta polusta puheenollen, päätin myös kesälomalla, että teen lukion kolmeen ja puoleen vuoteen ja valmistun vasta syksyllä 2017, kyllä helpotti. Kun oppii tuntemaan itseään paremmin, on myös helpompi alkaa rakentamaan omaa polkuaan. Minusta tuntuu, että olen oppinut tuntemaan paremmin itseäni, minkä vuoksi uskalsin tehdä moisen ratkaisu. Tietenkin yläkerrasta tuli suurin apu. Kaikesta huolimatta aina on pieni jännitys päällä tulevaisuutta ajatellen, mutta kai se on ihan sallittavaa, eipä ainakaan käy elämä tylsäksi.


 Kesällä musiikki on toiminut lenkkiseurana ja rauhoittajana, minkä vuoksi tässä pari minun kesäni kulutetuimmista biiseistä, joita voit fiilistellä samalla, kun katselet mitä puuhailin viimeisinä lomapäivinä. 1. Savea -Vanamo(Spotify) 2. Valot pimeyksien reunoilla -Apulanta 3. Halaa -Younghearted 4. Kuningas palaa -KLS (Sptify) 5.Dreams -Good Weather Forecast 6. Sun unelma -GFM 7. Mansikkamaa -Herz

 Kesäloma täyttyi niin nopeasti töistä, että pieni rako kesälomareissulle löytyi vasta ihan viimeisiltä lomapäiviltä, minkä vuoksi kauaksi en kerennyt. Oli kuitenki ihan mukava tehdä edes pieni reissu ja saada ajatukset pois kotoa ja töistä. Olin kaksi yötä Helsingissä Hilton Helsinki Strand nimisessä hotellissa, joka sijaitsi aika lähellä keskustaa. Oltiin aika myöhään liikkeellä varauksen suhteen, joten jouduttiin tyytymään vähän hulppeampaan yksilöön, mutta eihän se meitä haitannut XD. Mikä tärkeintä aamupala oli aivan bueno, ja sitähän minä lähdin hakemaan, hyvää ruokaa. Pakko sanoa vielä ruuasta sen verran, että en oo kyllä ikinä ollu niin täynnä kun noiden kolmen päivänä aikana olin, aamupalastakin toipuminen vei iltapäivälle asti!


Syömisen lisäksi suunnitelmiin kuului Suomenlinnassa ja torilla käynti,tietenkään shoppailua unohtamatta. Sää ei ollut mitä lämpimin, mutta positiivisesti ajateltuna, vettä ei satanut kuin kerran! Olen käynyt Suomenlinnassa useamman kerran, mutta nyt kierrettiin tuttujen paikkojen lisäks vähän muuallakin. Kierreltiin ihan tavallisilla asuinalueilla ja taidettiin me mennä avovankilankin ohi, jossa vangit oli täydessä touhussa. Hauska nähdä miten erilaista elämä on voi olla.  Saaren asukkailla on kyllä aikas hienot maisemat elellä ja työskennellä!

                   

Tästä on hyvä jatkaa kohti syksyä ja reipasta opiskelua, tsemppiä kaikille opiskeluihin ja töihin!

Aino

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvän ja pahan ristiriita

Miten määrittelet itsellesi hyvän ja pahan, ja kuinka erotat nuo kaksi toisistaan? Luulen, että monet meistä, minä mukaan lukien, määrittelisivät nämä kaksi termiä seuraavalla tavalla. Hyvä: ihmiset, tapahtumat, tekemiset, tunteet ja sanat, jotka tuottavat MEILLE ja LÄHEISILLEMME hyvää oloa ovat hyviä. Paha: ihmiset, tapahtumat, tekemiset, tunteet ja sanat, jotka satuttavat ja tuottavat pahaa oloa MEILLE ja LÄHEISILLEMME ovat pahoja . Alleviivasin edellisistä virkkeistä tarkoituksella pari sanaa. Nuo pari sanaa kertovat hyvin kolkon totuuden siitä, mihin asti sallimme hyvyyden yltää. Asetamme vahvat muurit noiden sanojen ympärille yrittäen sulkea hyvyyden läheistemme ja itsemme keskelle, ehkä tiedostamattammekin.  Jos meidän vastoinkäymisemme olisivatkin jollekin toiselle mahdollisuus kokea onnea ja iloa, emme pidä asiaa hyvänä, tai tilanteesta hyvän löytäminen on ainakin hyvin haasteellista meille. Oletko koskaan erehtynyt hyvän ja pahan suhteen? Oletko joutunut muuttamaan ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

#mitäihmettä#minätäällä

Tarkalleen noiden otsikon sanoin aloitin lokakuussa seikkailuni sosiaalisessa mediassa, kun loin ihka ensimmäisen instagram-tilini. Nyt ajattelin jatkaa valloitustani myös blogimaailman puolelle ja kokeilla vähän rajojani. En ole mikään tietotekniikan ihmelapsi, minkä vuoksi ette varmastikkaan tule kokemaan kovin suuria viboja blogini ulkoasun suhteen, mutta annetaan sanojen puhua puolesta. Nyt kun päästiin heikkouksiini, voisin kertoa vähän minkälainen flikka täällä kirjoittelee ja mitä tuleman pitää. Olen asunut koko pienen ikäni Etelä-Pohjanmaalla pienessä kylässä veljeslauman ainoana siskona. Minulla ei ole mitään sen erikoisempia harrastuksia, mutta olen aina ollut kova ajattelija. Mielestäni kaikella täällä pallolla tapahtuvalla on tarkoituksensa, minkä vuoksi ajateltavaa on riittänyt ja paljon! Erityisesti erilaiset ihmiset ja uskontojen perimmäiset kysymykset saavat aivonystyräni laukkaamaan -haluan ymmärtää kokoajan enemmän tästä kaikesta. Jottei tämä menisi nyt liian syvälli...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tee mitä rakastat, niin rakastat mitä teet

Olen paininut kunnon mattopainia viimeaikoina muutaman kysymyksen kanssa yrittäen selättää ne ja näin löytää vastauksia. Kysymykseni ovat liittyneet vahvasti valintojen tekemiseen ja siihen, mikä on oikea ratkaisu juuri minulle. Olen yrittänyt peilailla tilannetta ja vaihtoehtoja monelta kantilta, ehkä liiankin monelta. Vastaus kysymykseeni oli kuitenkin hyvin yksinkertainen, vei vain hetken aikaa, että löysin sen. Eikö valintaa voida silloin pitää oikeana, jos se tuottaa hyvää oloa niin itselle kuin läheisille ihmisillekin, ja vie sinua kohti tavoitteitasi? Pelko sai minut kuitenkin peilaamaan eri näkökulmia. Pelko siitä, että en osaa enkä riitä. Pelon ja riittämättömyyden tunteet ovat kuitenkin aivan normaaleja, eikä niitä kannata säikähtää liikaa. On hyvä muistaa, että ne ovat monesti vain tilanteen luoman paineen aiheuttamia pakkopaitoja, jotka yrittävät puristaa meidät väsyksiin ja saada luovuttamaa. Pelolle vallan antaminen on vaarallista, se vie ensin pikkusormen ja lopulta...
2 kommenttia
Lue lisää