Siirry pääsisältöön

Kuka minä olen ja kuka sinä olet?

Meistä jokainen on sellaisenaan arvokas ja ainutlaatuinen yksilö ja välillä myös yhteisön jäsen. Meidän arvomme ei riipu kouluarvosanojen tai ansiotulojen varassa. Meillä on vahvuuksia ja heikkouksia, mitkä tekevät meistä inhimillisiä.

Meillä on ajatuksia, joissa on voimaa.
Meillä on sanoja, joilla voimme satuttaa ja rikkoa, mutta myös luoda uutta.
Meillä on kädet, jotka osaavat lyödä, mutta myös rakentaa ja rakastaa.

Nämä kaikki ominaisuutemme ovat tärkeitä, sillä ne tekevät meistä kokonaisia; kokonaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon rakkautta, mutta osaavat myös antaa sitä takaisin. Ajatuksemme, sanamme ja tekomme luovat meistä myös kokonaisuuden, jonka muut ihmiset meistä näkevät, jos vain sallimme sen. Kysymys kuuluukin, minkälaisen kokonaisuuden annamme ihmisten meistä nähdä?

Minä pelkään, vaikka olet sanonut minulle 366 kertaa, ettei minun tarvitse.
Minä epäilen, vaikka näen ja kuulen kokoajan ympärilläni todistusta sinusta. 
Minä kysyn milloin ja miksi, vaikka olet sanonut, että kaikella on aikansa ja paikkansa.
Minä valehtelen, vaikka sinä olet totuus.

MUTTA

Minä tahdon myös luottaa ja uskoa.
Kertoa totuudesta ja rakastaa, koska minua on rakastettu ensin. 
Haluaisin, että ihmiset näkisivät tämän kaiken, koska tuo olen minä.

Toivottavasti sinäkin uskallat näyttää muille oman hienon kokonaisuutesi, koska vain avaamalla sen muille, voi päästä kaikkein lähimmäksi toista ihmistä ja itseään. Muut antavat varmasti anteeksi heikkoutesi kunhan teet sen vain itse ensin. Haavat paljaana kaikesta turhasta riisuttuina olemme yhdessä vahvempia kuin koskaan.

Ps. Käy ehdottomasti kuuntelemassa maanantaina (6.11) julkaistava Kls:n uusi biisi "Teet minusta totta". Sanat sopii hienosti näihin ajatuksiin!



Hyvää torstaita ja muista, että olet valtavan vahva ja rakastettu

<3:Aino

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvän ja pahan ristiriita

Miten määrittelet itsellesi hyvän ja pahan, ja kuinka erotat nuo kaksi toisistaan? Luulen, että monet meistä, minä mukaan lukien, määrittelisivät nämä kaksi termiä seuraavalla tavalla. Hyvä: ihmiset, tapahtumat, tekemiset, tunteet ja sanat, jotka tuottavat MEILLE ja LÄHEISILLEMME hyvää oloa ovat hyviä. Paha: ihmiset, tapahtumat, tekemiset, tunteet ja sanat, jotka satuttavat ja tuottavat pahaa oloa MEILLE ja LÄHEISILLEMME ovat pahoja . Alleviivasin edellisistä virkkeistä tarkoituksella pari sanaa. Nuo pari sanaa kertovat hyvin kolkon totuuden siitä, mihin asti sallimme hyvyyden yltää. Asetamme vahvat muurit noiden sanojen ympärille yrittäen sulkea hyvyyden läheistemme ja itsemme keskelle, ehkä tiedostamattammekin.  Jos meidän vastoinkäymisemme olisivatkin jollekin toiselle mahdollisuus kokea onnea ja iloa, emme pidä asiaa hyvänä, tai tilanteesta hyvän löytäminen on ainakin hyvin haasteellista meille. Oletko koskaan erehtynyt hyvän ja pahan suhteen? Oletko joutunut muuttamaan ...

#mitäihmettä#minätäällä

Tarkalleen noiden otsikon sanoin aloitin lokakuussa seikkailuni sosiaalisessa mediassa, kun loin ihka ensimmäisen instagram-tilini. Nyt ajattelin jatkaa valloitustani myös blogimaailman puolelle ja kokeilla vähän rajojani. En ole mikään tietotekniikan ihmelapsi, minkä vuoksi ette varmastikkaan tule kokemaan kovin suuria viboja blogini ulkoasun suhteen, mutta annetaan sanojen puhua puolesta. Nyt kun päästiin heikkouksiini, voisin kertoa vähän minkälainen flikka täällä kirjoittelee ja mitä tuleman pitää. Olen asunut koko pienen ikäni Etelä-Pohjanmaalla pienessä kylässä veljeslauman ainoana siskona. Minulla ei ole mitään sen erikoisempia harrastuksia, mutta olen aina ollut kova ajattelija. Mielestäni kaikella täällä pallolla tapahtuvalla on tarkoituksensa, minkä vuoksi ajateltavaa on riittänyt ja paljon! Erityisesti erilaiset ihmiset ja uskontojen perimmäiset kysymykset saavat aivonystyräni laukkaamaan -haluan ymmärtää kokoajan enemmän tästä kaikesta. Jottei tämä menisi nyt liian syvälli...

Tee mitä rakastat, niin rakastat mitä teet

Olen paininut kunnon mattopainia viimeaikoina muutaman kysymyksen kanssa yrittäen selättää ne ja näin löytää vastauksia. Kysymykseni ovat liittyneet vahvasti valintojen tekemiseen ja siihen, mikä on oikea ratkaisu juuri minulle. Olen yrittänyt peilailla tilannetta ja vaihtoehtoja monelta kantilta, ehkä liiankin monelta. Vastaus kysymykseeni oli kuitenkin hyvin yksinkertainen, vei vain hetken aikaa, että löysin sen. Eikö valintaa voida silloin pitää oikeana, jos se tuottaa hyvää oloa niin itselle kuin läheisille ihmisillekin, ja vie sinua kohti tavoitteitasi? Pelko sai minut kuitenkin peilaamaan eri näkökulmia. Pelko siitä, että en osaa enkä riitä. Pelon ja riittämättömyyden tunteet ovat kuitenkin aivan normaaleja, eikä niitä kannata säikähtää liikaa. On hyvä muistaa, että ne ovat monesti vain tilanteen luoman paineen aiheuttamia pakkopaitoja, jotka yrittävät puristaa meidät väsyksiin ja saada luovuttamaa. Pelolle vallan antaminen on vaarallista, se vie ensin pikkusormen ja lopulta...