Miten määrittelet itsellesi hyvän ja pahan, ja kuinka erotat nuo kaksi toisistaan? Luulen, että monet meistä, minä mukaan lukien, määrittelisivät nämä kaksi termiä seuraavalla tavalla. Hyvä: ihmiset, tapahtumat, tekemiset, tunteet ja sanat, jotka tuottavat MEILLE ja LÄHEISILLEMME hyvää oloa ovat hyviä. Paha: ihmiset, tapahtumat, tekemiset, tunteet ja sanat, jotka satuttavat ja tuottavat pahaa oloa MEILLE ja LÄHEISILLEMME ovat pahoja. Alleviivasin edellisistä virkkeistä tarkoituksella pari sanaa. Nuo pari sanaa kertovat hyvin kolkon totuuden siitä, mihin asti sallimme hyvyyden yltää. Asetamme vahvat muurit noiden sanojen ympärille yrittäen sulkea hyvyyden läheistemme ja itsemme keskelle, ehkä tiedostamattammekin. Jos meidän vastoinkäymisemme olisivatkin jollekin toiselle mahdollisuus kokea onnea ja iloa, emme pidä asiaa hyvänä, tai tilanteesta hyvän löytäminen on ainakin hyvin haasteellista meille.
Oletko koskaan erehtynyt hyvän ja pahan suhteen? Oletko joutunut muuttamaan käsitystäsi, koska aikaisemmin huonolta vaikuttava asia on näyttänytkin hyvät puolensa?
Minulla tulee mieleen näin äkkiseltään ainakin aika monta tilannetta, joita olen ensin pitänyt minulle positiivisina, mutta ne ovat menettäneet matkan varrella hohtonsa ja olen joutunut myöntämään, että tämä ei ollut nyt hyvä juttu minulle. Myös toisin päin olen joutunut myöntämään virheellisen käsitykseni hyvästä ja pahasta. Aluksi negatiiviselta tuntuva ja ehkä pelottavakin asia on avautunut minulle aivan uudella tavalla ja olenkin saanut siitä uusia avaimia elämääni.
Nuo erehtymiset hyvän ja pahan suhteen osoittavat mielestäni sen, että me ihmiset emme ole aina experttejä määrittelemään sitä, mikä on juuri meille hyväksi. Jokaisella meistä on omanlaisensa käsitys siitä, mikä on meille hyvää, ja kun meidän käsityksemme kohtaavat ihmisen kanssa, joka ajattelee hyvästä ja pahasta aivan toisella lailla syntyy erimielisyyksi, riitoja ja mikä pahinta sotia. Jokainen on asettanut päähänsä omat näkemyksensä absoluuttisesta hyvästä ja pahasta; jokainen leikkii omaa jumalaansa. Voiko ihminen itse päättää, mikä on hänelle hyväksi, tai voi hän, mutta pystyykö hän todella siihen?
Jumala on hyvä. Jumala on armollinen. Jumala on kaikkivaltias. Jumala on ääretön. Jumala on ihmeellinen. Jumala on rakkaus. Tuota listaa voisi jatkaa loputtomiin. Sen lisäksi, että nuo adjektiivit kertovat rakastavasta Jumalasta, kertovat ne myös Jumalasta, jonka suunnitelmat ovat niin suuria ja ihmeellisiä, että ihmismieli ei edes pysty sellaisia kuvittelemaa. Jumalan suunnitelmassa meille tapahtuvat vastoinkäymiset, ahdinko ja pelot ovat tarkkaan harkittuja ja osana käsikirjoitusta. En tarkoita, että Jumala haluaisi tarkoituksella kiusata ja satuttaa meitä, mutta Hän näkee tilanteet aina pidemmälle ja tietää myös sen, mitä hyvää ne voivat tuottaa muille ihmisille ja myöhemmin myös meille itsellemme. Vaikka Jumalan suunnitelmat voivat joskus tuntua kovinkin ristiriitaisilta, haluan usko niihin ja ennenkaikkea haluan uskoa, että Jumala yksin tietää, mikä on meille parasta.
Myös pääsiäisestä ja sen sanomasta voi löytää hyvän ja pahan ristiriidan. Jumalalla ei ollut asian kanssa ristiriitaa, sillä Jeesuksen ristinkuolema oli osa suurempaa suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli tuottaa kaikille ihmisille hyvää. Jeesuksen kuoleman hetkellä tilanne näyttäytyi kuitenkin Hänen seuraajilleen pelottavana ja kaiken lopulta. Kolmantena päivänä, kun Jeesus nousi kuolleista pelko ja epätoivo saivat kuitenkin väistyä ja ihmiset saivat huomata, että nuo tuntemukset olivat vain hetkellisiä ja Jumala muutti pahalta tuntuvan asian jälleen hyväksi.
Olen kirjoittanut aikaisemminkin postauksen hyvästä ja pahasta, mutta käsittelin enemmän ajatusta, miksi maailmassa on niin paljon pahaa ja maailman pahuuden ja Jumalan hyvyyden ristiriitaa. Taisin tekstissäni todeta, että tuo kaikki paha ei ole lähtöisin Jumalasta vaan meistä ihmisistä, jotka syntiinlankeemuksen takia teemme virheitä ja satutamme toisiamme. Ihmisten erilaiset käsitykset hyvästä ja pahasta ja niiden aiheuttmat ristiriidat ovat vain jatkoa pahan maailman vyyhtiin. Jokainen meistä voi toki kysyä itseltään, tarvisiko maailaman olla niin paha paikka. On olemassa toki asioita, joihin emme voi vaikuttaa ja ne ovat vääjäämättömiä; Jumala on tarkoittanut niiden tapahtuvan, koska ne kuuluvat suunnitelmaan. Mutta näiden asioiden lisäksi on olemassa myös pitkä lista tilanteita ja asioita, joihin meillä olisi ehkä mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä tästä maailmasta hitusen verran parenpi paikka asustaa. Rakkaus synnyttää rakkautta ja, kun sitä jakaa voi se vahingossa muuttaa aika paljonkin asioita.
Rakasta, sillä sinuakin rakastetaan aivan älyttömästi
<3: Aino
Kommentit
Lähetä kommentti